Väliaikaisuus antaa vapauden kokeilla. Purkutaloihin tai työmaa-aitoihin tehdyt taideteokset ovat väliaikaisia, mutta luovat positiivisuutta ympäristöönsä. Tämä on ollut todellisuutta maailmalla jo kymmeniä vuosia ja on löytänyt tiensä myös Suomeen. Kysymys "Mikä on taidetta?" saa uutta puhtia, kun kiertää Lappeenrannan vanhan, purettavan kaupunginteatterin tiloihin tehdyn näyttelyn 5000 m2. Koko teatterirakennus (Valtakatu 56) toimii epätavallisena paikkana nykytaiteen näyttelylle ulkoseinistä kellariin, toimistoista näyttämölle ja katsomoon.
Tilan laajuus ja monimuotoisuus on asettanut haasteita taiteilijoille, mutta haasteita on myös näyttelyssä kiertävällä katsojalla, jonka kannattaa pitää mieli avoinna ja joskus jopa silmät kiinni. Sukeltaa mielikuvituksessa teoksen innoittaman teatterin tunnelmiin ja aistia niiden yhteys.
Kun silmä kiertää tiloja teoksesta toiseen, mieli vaeltaa väistämättä tekniikasta toiseen. Työt on toteutettu eri tyylein ja tekniikoin. Osa on vaikuttavia ja herättävät kysymyksiä, ajatuksia, mielikuvia, mielleyhtymiä, vastakkainajattelua. Sellaisia kuin taiteen pitääkin tehdä ollakseen toimivaa ja hyvää. Osa töistä tuo mieleen ITE-taiteilijat. Osa herättää kysymyksen, ovatko Miina Äkkijyrkän lehmät toimineet innoittajina?
Lappeenrannan entisen kaupunginteatterin toisen kerroksen aulatilassa voi sukeltaa teatterin tunnelmaan, kun silmät lukkiutuvat Juha Okon vaikuttavaan teokseen "Pelko, puhe, viha, huuto" - osin näistähän teatterin ainekset ovat syntyneet. Auringon luoma varjo laajentaa teoksen täyttämään koko tilan heijastuksena hallin lattialle. Vaikutus on tyrmäävän hieno. Teos keskustelee sujuvasti lattialla kiemurtelevan Nina Nisosen "Kadonneet käsikirjoitukset" kanssa.
Avoimella haulla valitut 111 taiteilijaa (http://www.5000m2.fi/taiteen-ilotulitusta-5000m2-taiteilijalista-julki/) ovat toteuttaneet itseään tarinoita ja tunnelmia tihkuvassa tilassa käyttäen rakennusaineena ja inspiraationa kaikkea mikä näkyy. He ovat antaneet tiloille uuden mahdollisuuden luomalla niihin uudenlaisia sisältöjä.
Näyttelystä löytyy lähes kaikkea. Oivaltavaa kierrätystä. Taidokasta tekniikkaa. Kyhäelmiä, lautoja, roskia, metalliromua, yksityiskohtaisia maalauksia. Graffitia ulkona ja sisällä.
Lappeenranta on yksi niistä kaupungeista, joissa ei ole taidegallerioita. Sitäkin taustaa vasten on todella upeata että kaupunki on antanut tilat tällaiseen käyttöön. Idean priimusmoottorina on toiminut paikallinen kuvataiteilija Jouko Lempinen.
- Lappeenrannan kaupunki näki tapahtumassa tilaisuuden saada kulttuurinäkyvyyttä, ja palkkasi minut järjestelemään näyttelyä, Lempinen toteaa.
Taidetta purkutaloissa
Sinänsähän idea ei ole uusi, sillä taidehankkeita on onnistuneesti toteutettu tyhjiin ja purettaviin tiloihin sekä rakennustyömaiden aitoihin maailmalla ja yhä enenevässä määrin myös Suomessa. (http://www.williamanewman.com/)
Esimerkkeinä KulttuuriCocktail luettelee muun muassa Turun lääninvankilassa pidetyn taidenäyttelyn "Valtio+" (https://valtioplus.com/info/), kun taiteilijajärjestö Arte ry kartoitti Turussa tyhjillään olevia rakennuksia ja pohti niiden soveltuvuutta näyttelypaikoiksi.
Jyväskylässä on toiminut jo kymmenen vuotta Uuden polven museo, joka on toiminut Säynätsalon teollisuusalueella UPMN. tyjilleen jääneessä rakennuksessa. Tilaan on toteutettu useita projekteja, joille Suomen byrokratia pisti stopin.
- Kaksi vuotta sitten tulivat sitten rakennustarkastajat väliin ja sanoivat, että ei saisi olla ihmisiä, ja että olisi pitänyt rakentaa pakoreitit ja paloportaat, kertoo Uuden polven museon vastaava taiteilija Virpi Lehto. Keski-Euroopassa hylättyjen rakennusten antaminen taidehankkeiden käyttöön on tavallisempaa, ja siellä byrokratia tulee vastaan helpommin,
-
Ryhmä siirtyi Kankaan vanhalle paperitehtaalle ja vuokrasi kaupungilta nk. pergamenttihallin. Vuokran Uuden polven museo saa lähes katettua kaupungin avustuksilla. (http://www.jyvaskyla.fi/kangastuksia)
Kemijärven Kuumaniemen tyhjillään olevassa koulussa on järjestetty graffitipajoja yhteistyössä Sttlementtiliiton ja kaupungin sivistys, teknisen- ja sote-osastojen kanssa.
KulttuuriCocktail (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/14/autiot-rakennukset-hyotykayttoon-nain-jarjestat-taidenayttelyn-purkutaloon) seuraa hylättyihin rakennuksiin toteutettavia taidehankkeita ja tekee kevään aikana lupaavimmasta juttua.
Näyttelyyn kannattaa todella varata aikaa, sillä se on itsessään jo performanssi, varsinkin jos paikalle sattuu taiteilijoita jotka osallistuvat performanssiin omalla tavallaan.
Teksti ja kuvat: Ulla Maria Hoikkala
Lappeenrannan vanha kaupunginteatteri (Valtakatu 56). Avoinna 13.2.—27.3 to-su kello 11—16 (ei 25.3.).